Suomessa!

Totta se on! Suomessa ollaan. Kake Kokkolassa ja Make Sipoossa. Kannattaa vielä tsekkailla blogia lähipäivinä, luvassa kokemuksia Suomeen paluusta. Jo nyt voi sanoa, että valoisat illat ovat Afrikan tytöistä ihmeelliset ja lumoavat! On se Suomi aika ihana kummiskin.

Rakkautta, ihmiset.
<3: Kake ja Make

KOTIIN!!!

Laukut pakattu (melkein!) ja nyt me ootellaan. Kohta lähetään kentälle, sieltä ekaks Etiopiaan, sieltä Egyptiin, sieltä Ruotsiin ja sitten kotiin! Zikomo kwambili Zambia, Asante sana Tanzania, now we go home!

Kake ja Make kiittävät:
Jenny ja Antti Wihurin rahastoa koko reissun ja projektin mahdollistamisesta

Ediä, Franzia ja Suomen vieraita

Nena Guesthousen ihanaa henkilökuntaa - you have been our home away from home
Barefeet Theatre - you are the most amazing group ever!
Kotijoukkoja niin Joensuussa kuin Kallossa, Rovaniemellä, Kuopiossa ja
Kokkolassa
Mazhandu Bus Services - kuljetitte meitä pitkillä työmatkoilla Lusaka-Livingstone
Reissulla tapaamamme kaverit! Tusen tack! Erityisesti ihana Noora Lusakassa!
Suomen suurlähettilään saunaa - ihana!
Suomi-compaundin saunaa - ihana!
Malota Community School - in our heart!

Ja te ihanat lukijat. Ette tiedäkään, miten kommenttinne ovat ilahduttaneet meitä <3 !!!!

KIITOS! Me lähetään nyt kotiin. Kyllä me vielä Afrikkaankin joskus palataan, mutta ei ihan heti. Nyt on aika olla rakkaitten kanssa Suomessa.

We love you.

Pusuja ja Halauksia!
Kake ja Make/Make ja Kake

Kaken ja Maken loma. We love.

Kaijan ja Maisulin lisäksi myös me, Kake ja Make, vietimme ihanan loman Sansibarilla ja Dar Es Salaamissa.

Matka sinne oli aika jännä. Käytämme myös ilmaisuja "aidon afrikkalainen", "autenttinen", "lievästi horror" sekä "todellinen slow travelling-elämys". Menimme Sambiasta Tansaniaan (Kapiri Mposhi-Dar Es Salaam) kiinalaisten kaivospomojen 70-luvun  ihmekeksinnöllä Tazara-junalla. Matkan piti kestää n. 50 tuntia. Piti. Vietimme junassa lähes 70 tuntia. Ykkösluokka oli täynnä, ja mitäs sitä porhojen seuraan tunkemaan. Kakkosluokka on varmasti ihan yhtä hyvä! Ja autenttisempikin! Olihan se, autenttinen.



Kake matkalla. Tuulee.



Juna oli tupaten täynnä. Käytävät aivan täynnä nshima-säkkien päällä istuvia matameja lapsineen. 6 hengen hytissämme oli 7 naista, ja käynnissä olivat aikamoiset bileet. Muutama päivä junassa tarkoittaa vapautusta kotitöistä. Kaikki naiset ilmoitivat olevansa "business ladies": matkustavat halvempaan Tansaniaan ostamaan käytettyjä vaatteita, kosmetiikkaa yms. Kalkatus hytissämme oli kova. Paljoa emme tajunneet, koska puhuivat pembaa. Välillä pidettiin raamattupiiriä, ettei meno vallan villiintynyt.



Junassa on hauska matkustaa. Make ja Cathryn 2.



Illalla yksi naisista oli kumminkin onnistunut saamaan makuupaikan muualta, joten kaikille oli sentään sängyt. Mutta, huh, miten pelottavat. Meille nuorimpina jäi yläsängyt reilun 2 metrin korkeudessa. sängyt olivat armottoman kapeat ja vain pikkuisella kaiteella varustetut. Ja juna, se huojui, heilui, hyppi ja kolisi. Tässä vaiheessa Makelle iski pikku paniikki, mutta ei auttanut kun yrittää nukkua. Ai, ja hytin lukko ei tietenkään toiminut. Jep. Nukuttiin mahamassikat (rahavyöt) messissä ja uni pelkkää koiranunta (tai siis make).

Tässä vaiheessa matka sujui vielä iloisesti. Tansanian rajanylitys sujui mallikkaasti (tai siis juna unohti muutaman vaunun Sambian puolelle, mentiin sitten edestakaisin reilu tunti niitä hakiessa...) ja Tansanian puolella ikkunoista myytävä ruoka oli halpaa ja maisemat mielettömiä. Ai niin, ja se tähtitaivas, jota katseltiin avoimesta ikkunasta, kun juna kiisi huimaa vauhtia jossain Afrikassa. Saatiin kavereitakin, joiden kanssa höpöttäessä aika kului huomaamatta. Ja pelattiin tunteja laivanupotusta. Kake on parempi ku Make siinä.





Ihanat maisemat. We love. Jotain hyvää junassaki.


Välillä juna pysähtyi tunneiksi selittämättömistä syistä. Kerran kuultiin, että radalla oli ruumis. Hui. Sentään ei törmätty elefanttiin, kuten joskus aiemmin oli käynyt. Huh. Sitten koitti sunnuntai, ja oltiin satojen kilometrien päässä Darista. Ymmärrettiin, että ollaan perillä vasta maanantaina. Tässä vaiheessa myös hytissämme majaileva Cathryn 2 (paikalla oli myös Cathryn1..) sairastui ja hyttimme täyttyi oksennuksesta. Pakenimme täyteen ravintolavaunuun koko päiväksi, ja lopulta myös seuraavaksi yöksi, ensin Make ja keskellä yötä myös Kake. Siellä sitten nukuimme täysillä sohvilla, arvotavarat haaremihousuissa :D !

Juna se ei koskaan tullut Dar Es Salaamiin, vaan otimme bussin perille. Darissa kohdattiin ihanat Suomen tytöt koulustamme: Anu, Laura, Sanna, Matilda ja Kiia, sekä pikaisesti myös ihana Mima, joka oli vaihtarina luokallamme syksyllä.



Ihanat tytöt! Sanna ja Matilda puuttuu. Ihania nekin.



Sitten oli aika Sansibarin. Ihanien valkoisten hiekkarantojen, meren, uimisen, sadekuurojen (pirun sadekausi!!!), happy hour-drinkkien ja kalaruokien. Rusketuttiin ja aijaijai, paloimme myös, snorklatessa.



Rantakin oli aika ihana. We love.



Ihana kärrynpyörä-Make. We love.




Ihana Kake. We love.



Viiden rantapäivän jälkeen koitti ihana, ihana, ihana kaupunkiloma Sansibarin Stonetownissa. Stonetown on upea, kaunis, kiehtova, rapistunut, maaginen, lumoava ja upea. Sanoinko jo, että upea? Stonetown on ihana. Siellä hikoiltiin t-paidoissa ja pitkissä hameissa/housuissa, muslimisaarella ei paljastella olkapäitä tai polvia. Katottiin pahalla juntti-turisteja, joka patsastelivat minishortseissa ja tuubitopeissa. Aijaijaijai! Ihanissa kahviloissa pysähdyttiin kahville ja nam, ihanalle hibiscus-mehulle. Ja kookosleipää ja avocado-tomaattileipiä! Ja ihanassa majapaikassamme oli blenderi! Tehtiin smoothieita mm. passionhedemistä, avocadosta, kookosvedestä, mangosta ja muusta. Nam! Ja sitten me shoppailtiin ihanissa pikkuputiikeissa. Oijoi. Olemme köyhiä.



Ihanasta kahvilasta. Zanzibari on ihana. We love.



Ihanan kahden viikon Tansanian reissun jälkeen palattiin vielä muutamaksi päiväksi Lusakaan, tällä kertaa lentäen. Siihen ne viimeiset rahamme upposivat. Tazara-kokemuksen jälkeen matkustusseikkailuhenki ei ollut enää huipussaan. Muutama hassu tunti, ja oltiin taas tutussa Sambiassa. Varpaita paleli, täällä on alkanut kylmempi kausi. Totuttelua Suomen oloihin - vaikka on täällä silti joku 20 astetta...



Ihana laukkukauppa! We love.



Ihana lomareissu siis oli. Kiitämme Lauraa, Anua, Matildaa, Sannaa, Kiiaa ja Hannia, teitte reissustamme huipun!

Rakkautta ja aurinkoa,

Kake ja Make/ Make ja Kake

Kaijan ja Maisulin videoterveiset Suomeen.

Santsibaarin leidit menojalalla taas!

Yleisön pyynnöstä kerromme vielä lisää Kaijan ja Maisulin lomaseikkailuista!
Kaija on ottanut ilon irti Happy Hour-tunneista rannalla (klo 15-19!)ja kiskonut innolla Sex on the beach-drinkkejä. Maisuli puolestaan on testannut kaikki Tansanialaiset oluet: "Ah miten aistikasta ja aromikasta. Kuten myös miehet täällä!" Beachpartyissä leidit jorasivat koko yön - itse menimme aikaisin nukkumaan. Tädit ne vaan jaksaa heilua! "Ai etä me pogottiin ja jytättiin!"

Leidit kurvasivat eräänä aamuna myös "ihaaanan eksoottiselle" maustekierrokselle. "Ai että me nautittihin!" Kaija kommentoi kierrosta, "ja ne pojat oli sielläkin aikamoisia! Ai että!". Rouvat ottivat myös selvää, miten Tansanian kansalaisuuden voisi hankkia - paluu Suomeen ei kuulemma houkuttele. "No ai kamaala, se kansalaisuushomma kuule maksaa yli 5000 ameriikan tollaria, ai että on kallista lystiä!" Kaija kertoi silminnähden järkyttyneenä. "Mutta eiköhän me kaiveta kuvetta. Se on hei hei vaan Jykä ja Markkupetri, pitäkää Suomenne. Me leidit muutetaan tänne, missä pippuri kasvaa!" Maisuli julisti ja heilutteli kansalaisuushakemuskaavakkeita.
"No missä se Aaprahami on että voisi auttaa tämän kielen kanssa?" Kaija huolehti.
"Se onki se Aaprahami kuulemme hyvä noissa kielipuuhissa" Maisuli vinkkasi silmää ja jatkoi "vaan ei se kuule pahempi ole se Georgekaan!"


Kaija se on sellainen maustetyttö!


Ja Maisuli myös!


Niin taisivat Kaija ja Maisuli jäädä Sansibarille - tai Santsibaarille, kuten he itse lausuvat. Kaija haluaa vielä lähettää terveisiä Markkupetrille: "No, oletko kade?" ja Maisuli Jykälle: "Georgella ei muuten ole ongelmia SEN kanssa. Ja Jykä, ei, SE ei ole normaalia ja kyllä, päänsärkyni on parantunut kokonaan!"


Aaprahami!

Kiitos Kaija ja Maisuli, iloisia Santsibaarin päiviä toivomme teille!

- kake ja make

Tuttavamme Kaija ja Maisuli lomalla

Jo Lusakassa tapaamamme hurmaavat keski-ikaiset tadit Kaija ja Maisuli ovat sattumalta myos Sansibarin lomalla! Naiset nauttivat rantaelamasta ja bongailevat kilvan komeita uroksia, josta todisteena myos Maisulin kaula koristava huivi! Huh, mika meno! Kaija ja Maisuli lahettavat terveisia kaikille koto-Suomeen, erityisesti ex-miehille Jykalle ja Markku-Petrille. Viini maistuu ja lanteet keikkuu iltaisin discossa! Oo Las Palmas, vai oliko se Tsantsibaari.




Maisuli poseeraa!



Kaija poseeraa!



Kaverikuva!

Terveisiä Sansibarilta!

Tytöt ovat saapuneet kolmen päivän junamatkan jälkeen Sansibarille. Nyt he nauttivat rannoista, palmuista ja turismista. Tytöt päivittävät heti blogia, kunhan pääsevät netin äärelle.

Tässä ajankuluksi hieman videota Jaakon, Maijan, Kaisulin, Juulian, Mikon sekä Jarkon reissulta Sambiaan noin kuukausi sitten. Eiku vain!










- Terveisin Joensuun-kirjeenvaihtaja Jaakko -