keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Sambian arkea

Franzi lähti kohti Saksaa aamulla. Kake laitatti prinsessahiukset, ja tunnetaan nykyisin myös nimellä Beyonce. Make on yrittänyt kirjoittaa, vaihtelevalla menestyksellä. Seuraavassa Franzin ottamia kuvia Sambian arjestamme. Enjoy!

Gangsta-Make.

Kake vääntää nshimaa Susanin kanssa. Nshima = Ugali = Maissipuuro


Ja näin sitä nshimaa syödään. Sormin.


Lusakan bussiasema.


Niinpä!


Rakkain terkuin,
Kake ja Make

maanantai 25. helmikuuta 2013

Terveisiä puskista! (Greetings from the bushes!)

Pahoittelemme blogihiljaisuutta. No emme oikeasti pahoittele. No okei, pahoitellaan. Mutta ihan oikeesti, meillä on kato muutakin elämää. Tai siis blogimatskun keräystä. Tai no, voi niitä töiksikin kutsua...

Perjantaina palattiin Livingstonesta Lusakaan, tällä kertaa ihan oikeasti Business-luokassa. Oli paremmat penkit, pahaa limpparia ja muffinssi. Suklaamuffinssi hyvä, hedelmämuffinssi paha. Paluu hekstiseen Lusakaan heräti ristiriitaisia tunteita. Toisaalta ihanaan guesthouseen paluu oli kuin olisi kotiin tullut!

Lauantaina workshopattiin Children's councilin kanssa ekaa kertaa. Nuoret työpajassa olivat 13-18-vuotiaita, ja käsiteltiin seksuaalisuutta. Ryhmän kanssa aiotaan tehdä esitys aiheesta Responsible sexual behaviour, Vastuullinen seksuaalinen käyttäytyminen. Nuorilta nuorille! Mielipidejana herätti kiivasta keskustelua - tajuttiin, miten hyvä se olisi harjoitteena kaikille yläkouluikäisille seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, siis myös Suomessa. Mielipidejanassa tilan toisessa päässä on lappu "KYLLÄ, olen samaa mieltä" ja toisessa päässä "EI, olen eri mieltä". Ohjaaja esittäää väittämän, esimerkiksi "On noloa puhua seksistä", ja osallistujat valitsevat paikkansa tilassa. Jos menee keskelle, se tarkoittaa, ettei tiedä tai ole varma, mitä mieltä olisi. Janalla voi asettua mihin kohtaan vain, jos on hieman samaa mieltä, menee hieman siihen suuntaan, missä on lappu KYLLÄ. Kun kaikki ovat löytäneet paikkansa, ohjaaja kysyy osallistujilta perusteluja, miksi valitsi juuri sen paikan.

Lauantaina käytiin myös tanssimassa reggaekeikalla, se oli mahtavaa! Paikalla oli paljon barefeet-tuttujamme, sekä saimme myös uusia tuttavuuksia. Tanssiminen oli ihanaa. Ihanaa.

Sunnuntaina suunnattiin ystävämme Chemben kanssa kirkkoon jo kello 07:30. Kirkko oli pieni, ja jammailtiin biisien tahdissa. Saarna sen sijaan kesti lähes 1,5 tuntia. Pastori toisteli samaa asiaa yhä uudestaan. Aluksi pastori oli melko hauska ja viihdyttävä, mutta tunteemme kiehahtivat, kun hän kertoi miten homot eivät ole suostuneet kehittymään ihmisinä vastuullisiksi aikuisiksi heteroiksi. Oh Jesus.




Samana päivänä suunnattiin myös Edin enon maatilalle Central Provinceen, 30 minuutin bussimatkan päähän Lusakasta. Paikka sijaitsi "puskissa", jonne tarvottiin kantamusten kanssa auringonpaahteessa 45 minuuttia polkuja pitkin. Maalla oli ihanaa ja rentouttavaa, mutta emme ymmärrä, miksi paikalliset täyttävät tilan television pauhulla... Sindimvera. Poimittiin hedelmiä suoraan puusta ja pidettiin ranskalainen piknik kynttilänvalossa (sähkökatkos!). Hämähäkkejä oli paljon!





Kaupungin ulkopuolella tuntuu oikeammalta ja elävämmältä. Sitä lisää huomenna! Pusuja ja terkkuja!

terkuin Kake ja Make
sekä Franzi


psst. onpa aika pitkät heinät.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Victorian putouksilla.

 Kake löysi Victorian putoukset.

 
 
 Kake ja Tankkari 2 -kana ja Make.

 Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.


 Franzi ja Maija -kilpikonnat.


Parsakaalimaa ja paviaanin hyökkäys


Olemme saapuneet Livingstoneen kera Franzin. Täällä on trooppisen kuumaa ja vehreää. Nyt tuli sähkökatkos. On ihan pimeää. Hostelli on ihana. Hyttysverkkoja ei ollut, joten ne jouduttiin vihdoin ostamaan. Pohjoismaat ovat selkeästi kansainvaelluksella Livingstonessa – arviolta puolet hostellin asukkaista on ruotsalaisia, tanskalaisia tai norjalaisia. Huoneessamme on jopa toinen Maija – Maija Ruotsista. Vi snackar svenska. Det är härligt. Ymmärrän puolet ja arvaan loput. Myös saksalaisia tulee vastaan joka kulman takaa.

Olemme etukäteen ostaneet liput ilmastoidun bussin business-luokkaan. ”Kyllä madam, tämä on paras bussimme, suosittelen tätä ehdottomasti.Kaupan päälle välipalaa ja sanomalehtiä” bussiyhtiö virkailija mainostaa. Kiinni veti. Noustessamme bussiin kuski tulee ilmoittamaan, ettei tänään sittenkään business-luokkaa, eikä muuten ilmastointiakaan. Sadekaudesta ei tänään ole merkkiäkään, aurinko hehkuu täysissä voimissaan. Edellisellä viikolla satoi joka päivä, ja melko paljon. Turhautti. Teimme myös koko viikon hurjan paljon töitä. Livingstonessa on muutama työtapaaminen, mutta pääosin lomaa, ihanaa.

Matka Livingstoneen tuntuu siltä, kuin kulkisi keskellä valtavaa parsakaalia. Joka puolella on vihreänvehreää tiheää metsää, kiitos sateiden. Välillä ohitamme kaupunkeja ja kyliä. Välillä maisema vaihtuu maissipelloiksi. 7 tunnin bussimatkan jälkeen olemme vihdoin perillä. Matkalla näimme kysenalaisen safarielokuvan, jossa äitipuoli ja lapset jäävät jumiin safariautoon keskelle savannia. Leijonat syövät oppaan. Vesi on lopussa. Leijonat syövät paikallisen miehen, jonka avulla saivat vettä. Isä tulee pelastamaan. Leijona syövät oppaan. Auro räjähtää ja leijona sen mukana. Perhe selviää ja kaikki ovat onnellisia. Jepjep. Anti-matkailumainos.

Tänään lähdettiin aamulla Victorian putouksille. Uskomaton paikka. Täysin käsittämättömän, ihmellisen supermahtava elämys. Kastuimme. Nauroimme. Nautimme. Tuntui vaan niin käsittämättömän elossa olevalta. Putoukset pauhasivat hurjalla voimalla ja syöksivät vettä päällemme. Me seikkailimme ja nautimme. Harva nähtävyys tuntuu näin kokonaisvaltaiselta.

Päivän horror-momentti oli valtava paviaani, joka hyökkäsi kiinni reppuuni. Sain riuhtaistua itseni vapaaksi, ja paviaani luovutti. Valtavalla tarkoitan lähes ihmisen kokoista. Jalat tärisivät vielä kauan. Mutta sekä reppu että tyttö säilyivät ehjinä. Kuulemamme mukaan paviaanit olivat muutamia vuosia sitten siepanneet vauvan...

Kuvatodisteita tulossa heti, kun netti toimii yhtään paremmin. Kantsii oottaa...



PUSPUS,
Make

Terkkuja Kakelta ja Franzilta.
ps. Kirjoitan tätä pimeässä, on sähkökatkos. Niitä ei ollakaan vielä paljoa koettu. Postaan blogiin heti, kun internet taas toimii.



torstai 14. helmikuuta 2013

Third day in our Master Class

Forum-teatterin Master Class-kurssi alkaa lähestyä loppuaan. Tänään hiottiin näytelmää ja roolihahmoja, sekä jokerointia eli forum-näytelmän käsittelyä.

Alkulämmittelyinä kolumbialainen hypnoosi kolmella ihmisellä. Vaatii aikamoista keskittymistä! "I felt it challenging but very very effective"

Nakupenda, honey! Bilekohtaus forum-näytelmästämme Peer pressure & Sex. Huomenna ensi-ilta, jännittävää!

Marimekko-perhonen.

Kotimatkalla. Make on rakastunut vihreisiin puihin.

Projektimme teemakuva! Omistettu Kaisulin äidille.

rakkain terveisin, Kake ja Make

Happy Valentine's Day!

Täällä näytetään Ystävänpäivää juhlittavan yhtä suuresti kuin itse päivän pääkaupungissa, Jenkeissä.

Hyvvää amerikkalaista hapatusta kaikille suomalaisille!!

Terveisin Make ja Kake / Kake ja Make

puspus

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Pitkät päivät paljain jaloin



Forum-teatterin Master Class Barefeetillä on mahtavaa, innostavaa, opettavaista, inspiroivaa ja energistä. Ja rankkaa! Klo 9-16 opettamista vieraalla kielellä saa välillä kielen solmuun ja aivot sekaisin. Tänään hakusessa oli koko päivän verbi relate to, samaistua. Tulossa on mahtava forum-näytelmä aiheesta Peer pressure and sex. (ryhmäpaine ja seksi? Onko sana ryhmäpaine edes suomea???) Kerrotaan lisää, kun jaksetaan.

Rakkain terveisin, Kake ja Make

ps. Franzi Saksasta saapui tänään tänne seuraksemme! Super! Terkkuja!

tiistai 12. helmikuuta 2013

Working.

Tuolisortoa.

Ideaali tilanne sorron jälkeen.

Tuolisortoa.

Make innoissaan jokeroidessaan sotki ainoan valkoisen paitansa punaisella kynällä ja yritti (kuulema) näyttä oikein spugelta tänhän. Kake ei ole tehny mithän erikoista.... Meän master classille osallistui kymmenen innokasta jokeroinnin opiskelijaa! JIPPII!! Nyt ei aivot pellaa niin paljoa, että jaksais sen enempää kirjottaa... Sorry.

Tässä vielä totuus Sambian säästä:

Ja tosiaan, noin viikko sitten:

Löyvethin vähä isompi aloe vera kuin Keniasta. :D

Näihin tunnelmiin! Hyvvää yötä! Kauhnita unia! Oman kullan kuvia!

puspus <3

-Kake

maanantai 11. helmikuuta 2013

"Nice nice jee!" sanoi ihminen aidan läpi Lusakassa

Lusaka.
Pääkaupunki.
Edelleen täällä.
Olemme päättäneet jäädä vielä muutamiksi viikoiksi Lusakaan, vaikka rauhallinen maaseutuelämä kuinka houkuttelisikin. Tärkein syy on Barefeet Theatre: näin mahtavien tyyppien kanssa ei kovin usein pääse työskentelemään. Meillä on jo useampi projekti vireillä. Lusaka ei myöskään onneksi ole (vielä) yhtä rauhaton ja kaoottinen kuin Nairobi, mitä pelkäsimme. Eilen kuulimme tosin, että 20 vuotta sitten Nairobi olisi ollut samankaltainen kuin Lusaka nyt. Saa nähdä, mikä kaaos täällä on vuonna 2033…
Silti. Tunnelma täällä on hektisempi kuin jossain maaseudulla olisi. Aluksi vertailimme kaikkea Keniaan, vaikka ei kai pitäisi. Silti: Sambia on kallis, Kenia halpa. Keniassa asuttiin maalla rauhassa, täällä taas pääkaupungissa. Keniassa oli hakuna matata, täällä ajoittain hektistä. Toisaalta ollaan viihdytty täällä hyvin, ja totuttu jo elämään täällä. Liikkuminen paikasta toiseen ei ole niin helppoa kuin pienemmissä paikoissa. Meidän Guesthousemme sijaitsee kumminkin hyvällä alueella, ja täältä kävelee Barefeetin toimistollekin noin puolessa tunnissa. Samoin keskustaan pääsee kävellen. Lähellä on hyvä intialainen ravintola, jossa käytiin tänäänkin lounaalla. Meillä on luottotaksikuski Ben, jonka kyydissä päästään kauempana oleviin paikkoihin.
Eilen tosin yritettiin omin päin löytää tori, jossa myytäisiin hedelmiä ja vihanneksia. Ei ollut ehkä paras idea, vaikka oltiinkin varustauduttu niin, ettei meillä ollut mitään mukana. Rahat ja puhelimet oli tungettu rintsikoihin, ja vesipullo oli muovikassissa. Tavoittelimme spuge-lookia, mutta ei, ei tainnut riittää.Varsinaista toria ei löydetty, mutta liiankin innokas opas tunkeutui seuraamme ja hetken päästä alkoi kärttää rahaa, vaikkei edes osannut neuvoa meille toria. Meidän oli pakko antaa hänelle muutama kolikko päästäksemme jatkamaan matkaa. Keskustan tunnelma oli nihkeä, kaksi valkoista naista herätti ihan liikaa huomiota paikallisissa. Lopulta saatiin muutamasta kojusta hyviä hedelmiä ja ihania avokadoja. Tänään reissu Post of Iceen eiku Post officeen sujui loistavasti. Multa kysyttiin myös ensimmäistä kertaa täällä, olenko Venäjältä. Keniassa veikkailivat jatkuvasti venäläiseksi tai ukrainalaiseksi
Tällä hetkellä Kake kelluu tuossa vieressä uima-altaassa. Kutsun sitä nimellä kolera-allas, mitä se toivottavasti ei kuitenkaan ole. Eilen sen sijaan käytiin saunomassa ja uimassa muiden suomalaisten kanssa suurlähettilään kotona. Tuntui kuin olisi kesä Suomessa! Saunasta kirmattiin uimaan isoon uima-altaaseen, ja sitten taas takaisin löylyihin. Aivan supermahtava sauna, ja hyvät löylyt! 

Huomenna aloitamme Master Class Forum Theatre-kurssin muutamille Barefeetin kouluttajille. Neljässä intensiivisessä päivässä on tarkoitus saada aikaan forum-näytelmä, opettaa jokerointia ja ryhmälähtöisen forumin ohjaamista. Jännittävää ja haastavaa ja innostavaa meille, toivottavasti myös heille!


Lämpimin terkuin Maija alias Make,
joka lunasti itselleen Vuoden turisti-tittelin ostamalla hellehatun. Vyölaukku ja havaijipaita puuttuu vielä. Ehkä Kakelle...

Terkut myös Kakelta, joka tuli pois altaasta kohdattuaan siellä vesihirviön. Jonkun hurjan pelottavan ötökän. IIK!

perjantai 8. helmikuuta 2013

Sabinan viiminen tanssitunti Barefeetilla.

Tehtävänä oli parin kans (Kake oli kolmen ryhmässä) tehä painonsiirtoharjotuksia ja niitten pohjalta keksiä neljä eri liikettä / asentoa, jotka voi esittää muille. Tässäpä niistä näyttöjä.





Päivän jälkeen reput naulakkoon ja ruuantekhon.

Huomaamme näin melkein viikon Sambiassa viettäneinä, että kasvomme muistuttavat pikkuhiljaa teatterinaamioita. Tämä voi toki johtua pitkästä akrobatiapäivästämme myös.

Näihin tunnelmiin, hyvää yötä! Kauniita unia! Oman kullan kuvia!

puspus

- Kake ja Make / Make ja Kake

torstai 7. helmikuuta 2013

Ensimmäinen muutto...

Tästä se lähti. Voi olla, että tavaraa täytyy karsia vähä jatkossa. Kake jätti jo villatakin.
Muutto onnistui! Jippii! uusi majapaikka on ihana, ystävällinen, iso, uima-altaallinen, ilmanen internetillinen, rauhallinen ja täydellinen.

Master Chef Zambia.

With Barefeet Theatre.



Dancing with Barefeet



Tämä on erittäin uskomattoman hieno yhteisö!!

We're in love <3

- Make ja Kake / Kake ja Make

Forum-teatterin taikaa

Aamulla sato vettä, en päässy uihman. mälsää. Mutta muuten on ihanaa kaikki! Eilen piethin ensmäinen työpaja Barefeetin toimijoille. Se oli aivan mieletöntä! Se keskustelun määrä, mikä siinä heräs, oli jotaki sanoin kuvailematonta. Harvoin Suomessa törmää vastaavaan. Ja muutenki koko niitten meininki ja energia oli tosi mahtava.

Aiheena piettiin edelleen vanha tuttu: seksuaalisuus. Tarkemmin Sexual issues in Zambia. Saatiin myös paljon tietoa siitä, miten ja kuinka paljon seksuaalikasvatusta Sambiassa on kouluissa. Jonku verran on, mutta eniten HIV-valistusta. Kun taas me halutaan enemmän keskittyä itsetuntoon ja itsensä tuntemiseen. Jengi Barefeetilla on todella ammattitaitoista ja olis kyllä todella hienoa saaha niitten kans työskenneltyä niin paljon kuin mahollista. Myös siksi, että niissä on hyvin potentiaalisia meän työn jatkajia, mikä on kans erittäin tärkeää meille.

Keniassa koettiin, että patsasharjotteet ei ollu niitä vahvimpia, mutta näitten kans toimii! Voi myös tietty johtua siitä, että ne on tehny tätä hommaa jo aiemminki ja oppinu tavallaan jo osallistavan teatterin tavoille. Ryhmälähtöstä forumia tehtiin eilen ja seki, mikä niistä tyypeistä paljastu oli, että ne on ihan mielettömän hyviä näyttelijöitä! Aivan fantastisia. Ja seki vielä, että kun tuli korvaamisen aika, sortaja ei luovuttanu liian helpolla. Hän pysyi hyvin vahvasti roolissaan eikä muuttanut sen persoonaa epärealistisesti, mihin taas olen muutamia kertoja Suomessa kohdannu enkä ole silloin osannu siihen puuttua tai suhtautua. Ihanan toimivaa!

Mietiskeltiin tuossa myös eilen, että olis aika hienoa tehä näitten tyyppien kans joku seksuaalikasvatukseen liittyvä forum-näytelmä, jonka kans vois sitte kiertää ryhmissä. Samalla heki voisivat oppia jokerointia, jolloin varmasti meän työ tulis jatkumaan meän häivyttyä Sambiasta. Mutta katothan nyt, mitä tässä vielä keksithän. :) Semmonen ongelma siinäki tietty on, että ku ei haluta täälä pääkaupunkiseuvulla pysyä koko aikaa, niin pittää päästä vähä syrjemmäs. Mutta onneksi Barefeetilaisia on muuallaki Sambiassa. Ja nittä tyyppejä kans tavathin eilen ja tavathan kohta taas lissää.

Kaiken huippuna eilen oli tanssi! (Varsinki Makelle) Meän työpajan jälkhen jäimmä hengailemhan sinne niitten koulutukseen ja osallistuimma kans siihenki vähäsen. Sitte sinne tuli Bolivialainen tanssinopettaja, joka alko opettaa tanssimista ja seuraavat kaks tuntia vain tanssithin! Hiki virtas ja hauskaa oli! Todella ihanaa. Tänhänki pääsemä taas tanssimhan niitten kans.

Kyllä täällä Afrikan maalla on sitte ihanaa olla! Nyt ei muuta tällä kertaa. Myöhemmin taas!

Heippa! pus

-Kake

maanantai 4. helmikuuta 2013

African movements




Make: Mikä otsikko? Kake: Terve!

Täällä ollaan! On kuumaa, kaunista ja kulttuurishokkia. Make säntäsi jo suununtaina kirkkoon ja sen jälkeen vilautteli pikkuhousujaan yliopiston alueella (kietaisuhameet, jee...). Kake tankkaa Lonelyplanettia ammattilaisen otteella. Tiesitkö, että Copperbeltissä on villieläinten orpokoti?

                                   Onneksi on suojattu asuinalue.

Matkaväsymyksestä toivuttua elämä näyttää huomattavasti vähemmän sadekaudelta. Ja se itse sadekausi taas näyttää aika helteiseltä. Aurinkorasvat käytössä siis! Vaihdamme majapaikkaa halvempaan huomenna ja muutenkin asiat alkaa pikkuhiljaa järjestyä. Tavattiin huipputyyppi Barefeet Theatresta, irlantilainen Adam, suorastaan supersankari. Tyyppi tuli sattumalta 7 vuotta sitten käymään Lusakassa ja jäi tekemään teatteria katulasten kanssa. Hurjasti kontakteja ollaan saatu ja jee, vaikuttaa ihan mahtavalta! Keskiviikkona ensimmäinen forum-teatteripaja Barefeetin kouluttajille. 

Matkasta sen verran, että Etiopian airlines ei yllä Turkish Airlinesin tasolle, ei siten millään. No kahvikupit oli kivat, Kake pölli. Mukavan trendikäs vihreän sävy. Matkalaiset Juulia, Jarkko, Mikko ja Jaakko: varautukaa puhallettavilla niskatukityynyillä. Saapumispäivänänne lupaamme viedä teidät suoraan lepäilemään ja kannamme ruokaa eteenne. Yks jälkiruokavanukas oli ihan hyvä. Ainiin, ja Make sai jonkun hinduraukan ruoat. Mitähän se hindu söi? Kake sai Maken ruoat. Kukahan Kaken ruoat söi? Jep.
 

Ihana ystävämme Edi, joka vietti syksyn Suomessa vaihtarina, on auttanut meitä kaikessa ja hengaillut kanssamme supermarketeissa sun muissa. Täältä löytyy lähes kaikkea, mutta ei pesusieniä. Weird. Sindimvera. Ainiin, ja sehän tarkoittaa En ihan ymmärrä!

Paljon halauksia ja terkkuja kaikille! Kommentoikaatte!
SYDÄN SYDÄN SYDÄN JA SUMPPEJA!!!!!111!!!!!111!!
t. Make ja Kake / Kake ja Make